Näytetään tekstit, joissa on tunniste sukat. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste sukat. Näytä kaikki tekstit

lauantai 5. marraskuuta 2016

Räsymatot.

Räsymattosukat. Bongasin tämän väriyhdistelmän sattumoisin jostain somen syövereistä ja se valloitti välittömästi. Ostin heti langatkin, mutta ne joutuivat innostuksestani huolimatta tovin jos toisenkin odottamaan lankasäkissä ennen puikoillepääsyä. Mutta tässä ne nyt ovat!



Mallihan on hyvinkin perinteisen villasukan malli ilman mitään ylimääräistä. Värit puhukoon puolestaan näissä sukissa!
Lankoina siis käytin Novitan 7-veljestä lankoja; Viidakko -sarjan Papukaijaa (saakohan enää kaupoista?) sekä Novitan raitalankaa nro 862. 

Neulon nykyisin kovasti rakastamillani KnitPron Cubikseilla (eli kantikkailla), ja tätä perus 7veikkaa teen aina 3,5 puikoilla. Näitä kahta käyttämääni lankaa neuloin vuorotellen sattumanvaraisesti jotain kahden ja viiden kerroksen väliltä. Teen aina kahta sukkaa samaan aikaan (eri puikoilla toki, en osaa loopata), joten pysyin siksi kartalla siitä että sukat edistyivät samaa tahtia ja kerroksia tuli kutakuinkin saman verran aina samalla värillä. Joskin näissä ihanissa räsymatoissa tuollainen muutaman kerroksen heittokaan tuskin haittaisi :)



Ne ovat täydellisen pirteät! Tosin seuraavat väriläiskät ovat jo tuloillaan... Odottakaas kun saan ne esille ;)

lauantai 19. maaliskuuta 2016

Kevättä rinn... sukissa.

Olen villasukkafani. Teen villasukkia, käytän villasukkia ja ihailen villasukkia.

Kevättä kohden mentäessä tulee kuitenkin ähky ja himo neulomiseenkin alkaa jotenkin hiipua. Ihan ei tee mieli enää sulloa jalkaan paksuja villasukkiakaan, etenkin kun vaatetuskin alkaa keventyä ja värit raikastua.

No mutta nyt! Tänä keväänä olen löytänyt ongelmaan ratkaisun, kiitos ihanan työkaverini!

 

Hän vinkkasi minulle törmänneensä Novitan sivuille Suffelitossumalliin. Hän selitti innoissaan kuinka ne näyttävät ballerinoilta ja niissä on ihana nilkkaremmi. No järjettömänä ballerinafanina oli pakko heti googlettaan, ja tässä niitä nyt muutaman parin verran jo on! Ihan en ohjeen mukaan mennyt kummankaan parin kohdalla, mutta oma sovellus lienee aina paikallaan ;)


 

Itselleni tein nuo viininpunaiset ballerinat. Lankana on 7-veljestä, ja väri tosiaan valikoitui ihan sillä perusteella että tuollainen kerä sattui siihen hätään löytymään lankasäkistä :) Seuraavaksi itselleni on kyllä suunnitteilla mustat baltsut, jotka ovat omasta mielestäni käytännöllisemmät.

Työkaverilleni, joka ohjeesta minulle vihjaili, tein tuollaiset vaalean beiget/harmaat tossukat ylläriksi. Kyllä hän oli niin mielissään! Ei mitenkään ollut arvannut että ihan tosissani aion tarttua tuumasta toimeen, saati että teen hänelle omat tossukat. Nyt oli puhe että teen vielä sitten hänen toivomillaan väreillä uudet, että on vaihtovaraa.



Tästä tuli kyllä ihan oma lempparimalli! Pakko tehdä pian muutamat parit lisää jotta näkee millaista vivahdetta tossuihin saa esimerkiksi jonkinlaisilla koristeilla. Kääk, miten innoissani olen!

maanantai 15. helmikuuta 2016

No nyt!

... on tullut tahtomattani ja huomaamattani pitkä hiljaisuus tänne blogin puolelle! Meno täällä ruudun takana on jatkunut ihan entiseen malliin (eli monta rautaa tulessa), mutta se onkin tainnut olla juuri se ratkaiseva tekijä miksi istuskelu tietokonella on jäänyt vähemälle.

Nyt on kuitenkin jälleen kerran kelkka kääntynyt ja kaikkea uutta juttua pukkaa ilmoille. Eräs suuremma luokan valmistautumista vaatinut rippikouluprojekti on saatettu loppuun, joten nyt voin oppimateriaalin tekemisen sijaan keskittyä kirjoittelemaan tänne. :) Kuvia kameraan oli kertynyt siinämäärin paljon että minulla meni niiden läpikäymiseen neljännestunti. 

Aloitan purkuoperaation muutamasta ystävänpäivälahjasta;

 

Parhaalle ystävälleni lähti lahjaksi setti josta löytyi jopa kaksi itsetehtyä juttua - blingblingvillasukat ja punainen virkattu matto. Lisäksi kehystin meille merkityksellisen kaverikuvan ihaniin glitterkehyksiin pakettiin mukaan.



 

Postissa lähti ystävänpäivätervehdys toiselle parhaalle ystävälleni, ja kirjekuoressa matkusti menemään tällainen;

 


Se on kutistemuovista tehty graafinen eläin. Mikä eläin se on, se jääköön katsojan pääteltäväksi. Pohjalla käytin siis kuitenkin valkoista kutistemuovia ja permanenttitusseilla tein piirtelypuuhat. Olen tähän oikein tyytyväinen, vaikka itse sanonkin. Melkein tekisi mieli tehdä itselleni joku vähän samankaltainen.
Kutistemuovin kovetuttua porasin eläimen korviin reiät ja kiinnitin kaulaketjun. Kuvassa vilahtaa ohimennen myös tämänvuotinen ystävänpäiväkorttini - vähän ehkä hävettää ettei suurista suunnitelmista huolimatta tullut tehtyä tuon ihmeellisempää ;)


 

Ja muutamalle lähimmälle työkaverilleni lähti vielä tällainen pieni karkkipussi ystävänpäivää edeltäneenä perjantaina. Kävin tonkimassa irtokarkkilaareista söpöimmät mahdolliset herkut ja sujautin ne kinkunpaistopussin nurkkiin. Siinäpä poimittavaksi kikkakolmonen; ei tarvitse temppuilla sellofaanin kanssa, kun ostaa kaupasta muutaman isohkon kinkunpaistopussin ja leikkelee sen nurkista sopivat irttaripussit! Helppoa kuin heinänteko, ja söpö rusetti kruunaa koko komeuden (tai söpöyden).

Muutama pieni ystävänpäiväyllätys jääköön vielä salaisuudeksi, sillä niitä en ole päässyt antamaan eteenpäin. Onneksi ystävänpäivä voi kuitenkin olla vaikka joka päivä, joten hekin tulevat yllärinsä saamaan ♥

lauantai 16. tammikuuta 2016

Ole kiltti.

En tee yleensä uudenvuodenlupauksia. En tehnyt nytkään. Mutta silti päätin, että aion olla tänä vuonna kiltti. Minulle antamisen ilo on valtavan suuri, joten olenkin alkaneena vuonna ilahduttanut ympärilläni eläviä ihmisiä muutamilla pienillä jutuilla.



 

Tämä ensimmäinen antamisen iloa tuonut projektini oli tehdä työpaikkani keittiöemännälle tennarisukat. Hän näki tällaiset minulla jalassa ja ihaili niitä päivästä toiseen. Ohimennen taisi joskus sanoakin että jos ylimääräistä intoa ja aikaa on, hän mielellään tuollaiset tilaa itselleenkin. No eipä ehtinyt tilata, kun minä tuossa vuoden ensimmäisinä päivinä tikuttelin menemään! Vein ylläriksi hänelle nämä keittiöön odottelemaan. Ja voi, mikä riemu! Kyllä halaukset ja kiitokset siinä lensi kun hän nämä löysi :)

Toisen ilahduttavan (ainakin toivottavasti) yllätyksen pudotin viereisen rapun naapurinsedälle postiluukusta.


Saatteeksi kirjoitin pienen kirjeen jossa toivotin hänelle lämmintä alkanutta vuotta neulomieni sukkien myötä. Tämä naapurinsetä elää tahtomattaan kovin niukasti, joten minun kävi häntä näillä kovilla pakkasilla sääliksi. Toivottavasti sukat tosiaan lämmittävän sekä hänen varpaitaan että mieltään!

Toiselle naapurille viikkasin ylläriksi hänen kuivaushuoneeseen liian pitkäksi aikaa unohtuneet pyykkinsä. Toivottavasti sekin toi iloa!

Niin, ja ehdinhän minä vielä yhdelle työtoverilleni tehdä ylläriksi huopatossut. Mutta se onkin jo ihan oma tarinansa, jonka kerron Teille toisella kertaa. Olivat nimittäin myös ensimmäiset laatuaan minun käsistäni syntyneenä, ja haluankin jakaa samalla muutaman ajatuksen niiden tekemisestä. Palataan siis niihin!

Ollaan kilttejä toinen toisillemme! ♥

perjantai 8. tammikuuta 2016

Sukkia pukinkontissa.

Hei toverit, se on sellainen juttu että viimeisiä joululahjoja pukkaa esille! Tämän jälkeen voidaan sitten siirtyä jo ihan muiden kuin joulujuttujen pariin. Useampi juttu odotteleekin jo muistikortilla esiinmarssiaan.

Nyt kuitenkin näihin viimeisiin lahjoihin. Eli tietenkin villasukkiin! Eihän se ole joulu eikä mikään jos ei tule pukinkonttiin tehtyä ollenkaan villasukkia.
Tällä kertaa sukat lähtivät ystäväpariskunnallemme, molemmille omien mieltymystensä mukaiset. Nämä miehelle tekemäni sukat tunnustavat KHL-seura Jokereiden värejä...

 

... ja naiselle tekemäni sukat puolestaan ovat Late Lampaat, josta hän tykkää huumorimielessä paljonkin. :)

 

Idea sukkiin syntyi aika huomaamattani. Nuo Jokerisukat ovatkin ihan perinteiset miestensukat ilman poppaskonsteja, mutta Facebookissa Latesukkiin törmättyäni tiesin heti kenelle ne teen.

 

Ohjetta minulla ei näihin sen kummemmin ole ollut, vain noita varren 'möykkyjä' (eli kuplaneuletta) varten piti vähän googletella. Sekään ei kuitenkaan loppujenlopuksi ollut mitään rakettitiedettä, vaan syntyi aika joutuisasti. Loput teinkin sitten ihan omasta päästäni, ja sen jotenkin tuosta ehkä huomaakin... Eivät siedä lähempää tarkastelua ;D Ja lopullisesti turhauduin kiinnittäessäni huovasta tekemiäni korvia, joten uskokaa tai älkää - tuo toinen puoliskoni kiinnitti ne puolestani! ♡

 

Tarkoitus oli tehdä itsellenikin tällaiset Latet töihin, mutta nyt puikoilla onkin jo tyystin erilaiset työsukat. Palaamme niihin jossakin vaiheessa :)

Pirsakkaa alkavaa pakkasviikonloppua! ☼

tiistai 13. lokakuuta 2015

Puikoilta pudonneita.

Minä teen käsitöitä vuodenajasta riippumatta. En muista olenko asiasta kirjoitellut aiemmin täällä, mutta vuodenajat värittävät kuitenkin vahvasti sitä, millaisia käsitöitä teen mihinkin aikaan vuodesta.

Loppukevään ja kesän minä virkkaan. Syksystä alan neulomaan. Jouluun asti jaksan neuloa, mutta sitten pitää saada välissä virkata muutama tonttu. Pakkaset ja alkutalvi antavat taas aiheen tarttua puikkoihin. Keväällä tahti ehkä hidastuu, kunnes vaihdan koukkuun. Ja siitä taas virkkaan kohti syksyä. Jolloin vaihdan niihin puikkoihin.

Sama kaavio toistui tänäkin vuonna, ja jälleen syksyn myötä olen kuluttanut kovasti puikkojani. Jopa niin kovasti, että rohkenin ostaa uudet ihanat vihreät puikot Helsingin käsityömessuilta! Nyt ajattelin heittää Teille muutaman kuvan muodossa kahdet neulomani villasukat, sekä yhdet lapaset. Poikkeuksellisesti kaikki tulivat minulle itselleni - ihan kuin minulla ei noita villasukkia vielä tarpeeksi olisi... ;) Onneksi töissä on melko kylmät lattiat, niin on pakottava tarve tepastella villasukilla päivät pitkät!


 


Tein töihin tuollaisia lapsenmielisiä ja minunnäköisiäni sukkia. Ensimmäiset olivat tiikerin tassut, jollaiset tein jo serkkuni vauvalle aiemmin (>kliklik). Tuolloin minulle iski pakottava tarve saada omaan jalkaan samanlaiset. Töissähän nämä ovat ihan lasten lempparit, sattuneesta syystä joudun aina juoksemaan lapsia takaa ja murisemaan kuin tiikeri.

Toiset tekemäni sukat ovat syntyneet Novitan raitalangasta. Ihanan helppoa, kun raitaa tulee ihan itsestään! Näihin tein vielä efektiksi toiseen sukkaan keltaisen kantapään ja toiseen keltaiset varpaat. Nuo sukkien välissä olevat lapaset syntyivät myös taannoin kun huomasin että työmatkalla alkaa jo sormet palella. Äidin kaapista löytyi sopivasti syystennareihin käypä oranssi lanka, joten nuo syntyivät melkein yhdessä illassa :)

 

Neulomuksia on tiedossa vielä ainakin sen verran tässä lähitulevaisuudessa, että puikoilta putoaa juurikin näillä hetkeillä vielä yhdet työsukat. Ne vilautan kyllä jossain vaiheessa myös, mutta nyt minulla odottelee pitkästä aikaa oikein iso kasa erilaisia kuvia, joita aion tänne Teille näytille laittaa. Olen viimeaikoina puuhastellut jotenkin ennätyspaljon, joten matskua siis löytyy! Niistä lisää pian!
Aurinkoista kuluvaa viikkoa ☼