Konna.

Sain tuossa aikaisin syksyllä niin suloisen virkkaustoiveen, että on ollut oikein haastavaa pitää se piilossa joulun yli.

 

Hän on pieni kilpikonna, joka mahtuu juuri sopivasti kämmenelle. Minulta siis toivottiin tällaista pientä kilpparia joululahjaksi, ja olin niin innoissani haasteesta että toteutin sen heti syksyllä hyvissä ajoin.

 

Langat kilppariin löytyi tuolta omien lankasäkkieni pohjalta, joten oli helppo tarttua melkein samantien tuumasta toimeen. Tämä kilppari on syntynyt ilman minkäänlaista ohjetta - minulla oli käytössäni vain mallikuva jollaista toivottiin.

 

Tästä kaverista tuli aika tuhtia sorttia oleva, mutta uskoisin sen tasaantuvan kunhan vanut löytävät paikkansa. Tuo naaman ja kasvojen kirjominen on selvästi se kohta, jota haluan vielä opetella ja treenata lisää. Niihin olen harvoin tyytyväinen.

Sellainen tyyppi tuli siitä! Ohjeen olisi tietysti tästäkin voinut tehdessä samalla kirjoittaa ylös, mutta... Työ tekijäänsä opettaa, joten jätetään pohdittavaa vielä seuraavaankin kilppariin ;)

Vauvalahja.

Vauvalahjaksi lähti pieni paketti kaikkea itsetehtyä. Heti tuttavan vauvauutisen kuultuani aloin miettimään mitä kaikkea ihanaa tulokkaalle voisi tehdä, ja tässä lopputulos paketin sisällöstä;

 

Neuloin vauvalle pienet tassusukat, virkkasin turvalonkeron ja unirievun. Huonona ohjeennoudattajana tein kaikki oikeastaan omasta päästäni, joten en pysty suoria ohjelinkkejä jakamaan. Mutta Google on varmasti avuksi tässäkin asiassa ;-)

Lisäksi sujautin pakettiin vielä pikatyönä valmistuneen tuttinauhan. Nyt ei muuta kuin odottamaan pientä tulokasta maailmaan.

Räsymatot.

Räsymattosukat. Bongasin tämän väriyhdistelmän sattumoisin jostain somen syövereistä ja se valloitti välittömästi. Ostin heti langatkin, mutta ne joutuivat innostuksestani huolimatta tovin jos toisenkin odottamaan lankasäkissä ennen puikoillepääsyä. Mutta tässä ne nyt ovat!

Mallihan on hyvinkin perinteisen villasukan malli ilman mitään ylimääräistä. Värit puhukoon puolestaan näissä sukissa!

Lankoina siis käytin Novitan 7-veljestä lankoja; Viidakko -sarjan Papukaijaa (saakohan enää kaupoista?) sekä Novitan raitalankaa nro 862. 

Neulon nykyisin kovasti rakastamillani KnitPron Cubikseilla (eli kantikkailla), ja tätä perus 7veikkaa teen aina 3,5 puikoilla. Näitä kahta käyttämääni lankaa neuloin vuorotellen sattumanvaraisesti jotain kahden ja viiden kerroksen väliltä. Teen aina kahta sukkaa samaan aikaan (eri puikoilla toki, en osaa loopata), joten pysyin siksi kartalla siitä että sukat edistyivät samaa tahtia ja kerroksia tuli kutakuinkin saman verran aina samalla värillä. Joskin näissä ihanissa räsymatoissa tuollainen muutaman kerroksen heittokaan tuskin haittaisi :)

Ne ovat täydellisen pirteät! Tosin seuraavat väriläiskät ovat jo tuloillaan... Odottakaas kun saan ne esille ;)

Suomalaisen käsityön päivä.

Ihanaa suomalaisen käsityön päivää!

Sitä vietetään tänään, 23.10. Onnea on minulle se kun omat kädet saavat aikaiseksi jotain uniikkia. Käsityöt ovat siitä mahtava juttu, että silmukalleen samanlaista työtä tuskin toista voi löytää.  ♥

 

(ps. eikö ole aika herkullinen räsymattoyhdistelmä tämä Novitan papukaija ja raita 862?)

Lonkeroinen.

Nämä turvalonkerot ovat olleet oikein todellinen somehitti - niitä tuli joka tuutista tuossa taannoin. Itse tein silloin yhden lonkerokaverin, mutta se ei tainnut ikinä päätyä tänne blogin puolelle... Nyt kuitenkin lähipiiriin on tulossa pieni vauva, ja tuo toinen puoliskoni halusi ihan ehdottomasti että tämä uusi tulokaskin saa oman mustekalansa.

Ihan en ulkomuistista vielä tätä rohjennut tehdä, vaikka simppeli onkin. Netistä googlettelin suuntaa-antavia ohjeita ja tällainen siitä tuli.

Lankana 100% puuvillalanka, ja täytteenä sisällä pesunkestävää vanua.

Toivottavasti saaja maailmaan saapuessaan pitää uudesta kaveristaan. :)

Retroa!

Olen ihan hurjan ihastunut kaikkeen retroon! Pikkuhiljaa olen hivuttanut sitä myös kotiin, ja olenkin keittiön saanut jo aika mieleisekseni. On retrohenkistä kahvipurkkia, valoa, metallikylttejä... Ja piste iin päälle on virkattu matto johon löytyi anoppini kaupalta ihan täydellinen retro väri!

 

Maton virkkasin Molla Millsin Virkkurikirjan matto-ohjetta mukaillen, mutta tapani mukaan sovelsin toki kerroksen jos toisenkin ihan oman mielen mukaan...

 

Tästä tuli yllättävänkin iso, kilon Hooked -trikookerästä riitti tavaraa tällaiseen 65cm halkaisijaltaan olevaan mattoon. Ehkä muutaman kerroksen olisin vielä halunnut tehdä lisää, mutta sitten se olisi kyllä toisaalta ollut jo liian iso tuonne pieneen keittiöömme.

Tämä mattojen tekeminen on kyllä kaikin puolin tosi mukavaa puuhaa, ja matotkin syntyvät tosi nopeasti kun painelee tuollaisella isolla puisella koukulla menemään (minulla nro 10). Ainut että niska-hartiaseudun saa kyllä myös samalla tosi pahaan juntturaan...

(ps. tiedossa vielä muutama virkkausjuttu lisää, näytän olevan nyt ihan kirjaimellisesti koukussa;) 

Anna pois itkuista puolet ♫♪♫♪

Erään pienen ihmisen kanssa minulla synkkasi jotenkin ihan erityisellä tavalla. Nyt hän kuitenkin muutti perheineen kauemmaksi enkä tämän tytöt kanssa enää halaile ja suukottele päivittäin. Se on minulle aika kova paikka.

Halusin tätä pientä ihmisihmettä jotenkin lähdön hetkellä muistaa ja yhtäkkiä päähäni pälkähti idea huolisyöpöstä. Olen nähnyt niitä kaupoissa ja usein naureskellut haluavani itsellenikin sellaisen (ai mitenniin olen kova murhetimaan ja stressaamaan...). Tällaisena luovuudenhulluna höperönä oli kuitenkin päivänselvää että huolisyöppö tulee syntymään minun käsistäni ihan erityisellä rakkaudella ja ajatuksella tehtynä. ♥

Ensin ajattelin tehdä sen kankaasta ja ommellen, mutta koska en edelleenkään koe sitä vahvuudekseni ja menetin hermoni jo ennenkuin kaavat olivat valmiina, päätin siirtyä sille osa-alueelle jonka taidan mielestäni paremmin. Ja yksi lauantai siinä meni. Ilman ohjetta ja ihan säveltäen.

 

Vaikka ohjetta ei siis ollutkaan, niin muutaman virkkausvinkin voin antaa;

♥ kannattaa aloittaa suusta - virkata siis suoraan vetoketjuun

♥ sen jälkeen annat palaa kiinteillä silmukoilla haluamasi kokoisen/mallisen tyypin

♥ etsit jotain ihanaa kangasta ja ompelet sen ennen osien kiinnitystä vetoketjuun

♥ annat paljon haleja ja hellyyttä, jotta tyyppi jaksaa makustella murheitasi

Huolisyöpö suuhun rullasin vielä pienen viestikäärön, johon kirjoitin näin;
"Moi! Olen huolisyöppö ja syön kaaaaikki huolesi pois. Jospa sitten sun mielesi kevyempi ois!" Lisäksi toki lapussa luki myös pesuohje sekä käytetty materiaali.

Tähän tyyppiin olen enemmän kuin tyytyväinen, ja saajallekin se näytti olevan enemmän kuin mieluinen. Ihan parasta!

Kevyttä ketjua.

Tämäkin ajatus oli hautunut mielessäni jo pitkään mutta toteutukseen asti pääseminen vei taas oman aikansa. Nyt se on kuitenkin pyyhitty pois to do -listaltani!

 

Ostin taannoin uudet punaiset kengät joiden kaveriksi kaipasin jotakin punaista asustetta. Siitä siis syntyi kimmoke tarttua vihdoin toimeen ja tehdä tämä kauan mielessäni hautunut kaulakoru.

Olen virkannut tämän Molla Millsin ykkösvirkkurin ohjeella, ja lankana käytin Novitan Huvilaa. Aika simppeli mutta näyttävä koru! Olen tähän tosi ihastunut, ja tälle onkin riittänyt paljon käyttöä.

 

Toki tuossa kettinkihuumassa tuli kokeiltua myös tällaista versiota, mutta jotenkin tuo punainen on hurmannut enemmän... Mikäs tosin näitä tehdessä, kun tällaiset muutaman ketjun kaulakorut syntyvät ihan hujauksessa. Ovat nimittäin aika nopeita virkata!

 

Kevyt, näyttävä, persoonallinen ja omista käsistä syntynyt. Täydellinen siis!

Vinkki viimeisiin kesäpäiviin.

Joskus tulee sellainen olo että pitää saada tehdä jotakin pientä ja nopeaa ihan siltä seisomalta. Tai esimerkiksi jos lähtee johonkin päivänmittaiseen reissuun niin pitää saada ottaa jokin pieni käsityö mukaan. En itse viitsi ainakaan välttämättä raahata laukussa puikkoja ja isoja lankakeriä, joten minulle onkin vakiintunut pieneksi päiväprojektiksi...

... tiskirätti! Tai ei moni taida sitä rätiksi tykätä kutsua; tiskiliina, keittiöliina, mikä kenellekin. Minulle tiskirätti.

Se on nopeaa tekemistä kolmosen koukulla ja sopivalla langalla. Itse olen nyt käyttänyt sekalaisia puuvillalankoja siitäkin huolimatta, että jo aikoja on toitotettu bambulankojen antibakteerisuudesta. Olen huoletta pessyt 100% puuvillasta virkkaamani rätit jopa 90 asteessa, eikä ne ole siitä kummoiseksi muuttuneet. 

Olen virkannut rätit aina pylväillä ja uskonkin että se rosoinen pylväspinta on tuonut niihin sitä mainiota kykyä hangata irti pinttyneimmänkin lian esimerkiksi pöydältä. Toimii kyllä ihan tosi paljon paremmin kuin jotkut Wiledan kaupassa myytävät rätit! Tuo yksivärinen lanka on tosin kaivannut pientä kikkailua ja "kuviointia" ettei ole ihan pelkkä pylväsrätti, mutta nyt innostuin huomatessani että Novitalla on Rytmi -lanka alessa. Sehän on ihanaa väri-ilottelua eikä vaatisi tosiaan kun pelkkää pylvästä näyttääkseen jo siltikin hauskalta! Värit ovat näköjään huvenneet aika kovaa kyytiä, mutta tuo turkoosihan on ihana ja raikas. Taitaa lähteä kokeiluun.

Näitä olen kiikuttanut lahjaksi yhdelle jos toiselle ihan vaan sen takia että ne syntyvät niin mahdottoman nopeasti. Olen pakannut ne Ripaus tunnelmaa -blogista napatulla ihanalla paketointi-idealla; rullalle ja muffinsikuppiin! Tuikkasin vielä liimalla pienen rusetin kylkeen, niin jo on suloinen.

Nam, ananas.

Minulla on tullut tänäkesänä pakkomielle ananaksiin, flamingoihin ja jätkseihin. Eli oikeastaan niihin kaikkiin sellaisiin printteihin, joita tällä hetkellä esimerkiksi kaupoissa näkee tosi paljon.

Törmäsin Pinterestissä ohimennen tosi hauskoihin virkattuihin ananaskorviksiin. Silmäilin ohjetta (joka oli englanniksi) ja pyysin suomennusapua sieltä sun täältä. Koska lähipiirilläni ei kuulemma järjin hyvin ole nuo englanninkieliset virkkaustermit hallussa, niin luovutin koko homman suhteen.

Ajatus jäi kuitenkin kytemään ja päätin kokeilla lopulta korviksia ilman ohjetta. Kannatti!

 

Kuten kuvasta näkyy - tein samalla kertaa myös muutamat muut virkatut korvikset. Mutta näistä ihanista ananaksista se kaikki lähti.

 

Virkkasin, tärkkäsin ja liimasin tapit.

Lankana käytin kaikissa näissä virkkaamissani korviksissa Novitan Kotiväkeä ja Huvilaa, ananaksissa siis keltaista (227) sekä vihreää (318) Kartanoa. Ihan täydelliset värisävyt juuri ananaksiin!

 

Ja näistä tuli kyllä hauskat. Ihan mainiot kesäkorvikset :)
Harmi vaan etten tullut kirjoittaneeksi ohjetta ylös samalla kun tein... Tulipahan taas opittua että jo sen parinkin tekeminen on aika paljon helmpompaa kun on ohje ensimmäisestä versiosta ylhäällä. Hih.

Ampparihuijaus.

Oletteko kuulleet että ampiaiset ovat aika reviiritietoista sakkia? Näin kuulemma on, ja sen vuoksi niitä onkin helppo höynäyttää. Ken tietää totuuden, mutta näin korviini on kantautunut.

 

Oli pakko päästä kokeilemaan tätä samaa villitystä mikä on pyörinyt tuossa kesän kynnyksellä ahkerasti somen puolella. Nimittäin jos virkkailee tällaisen valepesän ja värkkäilee sen kiinni sellaiseen paikkaa johon pörriäiset eivät olisi ensimmäisenä tervetulleita, niin amppariongelma kesän osalta pitäisi kuulemma olla ratkaistu. Tämä perustuu siihen että reviiritietoiset pörrääjät katsovat jonkun toisen varanneen jo pesäpaikan, ja lähtevät näin ollen johonkin muualle pesimään ja pörisemään. Lienekö tämä totta ja toimivaa, mutta niin ne ainakin väittää.

 

Virkkasin pesän omasta päästäni ilman ohjeita Novitan 7-veljestä langasta. Väri oli jotakin harmaan ja beigen väliltä, eli aika lähellä pesän oikeaa väriä. Tyrkkäsin pesään kuumaliimalla kiinni vielä pienen ampiaiskoristeen (alelöytö Suomalaisesta Kirjakaupasta) ja täytin pesän sanomalehdellä.

Siitä tuli kyllä aika hauska! Vaikkei toimisi tarkoituksessaan karkottimena, niin onhan tuo nyt hauskan näkönen. Karkottaa ainakin ei-toivotut naapurit kotipihan- tai mökin terassilta kun luulevat että siellä annetaan amppareiden rellestää ihan vapaasti ;) 

 

 Lisättäköön tähän vielä että jos nyt alkaa ampparipesiä virkkailemaan niin taitaa olla tämän kesän osalta jo onnettomasti myöhässä, mutta onneksi ollaan Suomessa ja nuo neljä vuodenaikaa pyörähtävät aina esiin uudelleen ja uudelleen (ainakin jollakin tapaa...). Ensi kesän to do -listalle siis!

K-18!

Tällä kertaa tuleekin sellaista materiaalia, etten voinut vastustaa kiusausta laittaa tuota kyseistä otsikkoa. Ei hätää - käsitöiden äärellä liikumme edelleenkin, mutta tälläkertaa mökkituliaiset olivatkin perinteisten patalappujen tai villasukkien sijaan...

 

 ... tällaiset hävyttömät coolerit tölkeille!

Idea paukahti mieleeni jostakin, olen ehkä joskus vuosien saatossa nähnyt jossakin tämänsuuntaiset. Nämä ovat kuitenkin siis ihan ilman mallia omasta päästä syntyneet, joten ohjetta näihin en pysty nyt tarjoamaan.

 

Tällainen täydellinen ihonvärinen puuvilla-akryylisekoitelanka näihin löytyi mainiosti ajoittuneelta Tallinnanreissulta, kun pääsin vihdoin piipahtamaan kauan haaveilemassani Karnaluksissa! Loput tykötarpeet löytyivätkin sitten omista kaapeista.

Sen verran nämä herättivät sekä tuliaisten saajissa että muussa mökkikansassa hilpeyttä, että tilaus muutamalle parille lisää on jo vetämässä. Näitä tosiaan siis voi kysellä minulta! :)

 Tämän teeman saattelemana toivotan kaikille oikein
hävyttömän hauskaa juhannusta! :)

Pipobuumi.

Pääsiäisen aikaan tuli nautiskeltua uuden saumurin tuomista iloista. Tuli nimittäin putkautettua maailmaan pari uutta pipoa! Olen niistä niin innoissani, että pakko päästä laittamaan heti kuvia kehiin.

 

 

Näin ensialkuun tein itselleni pipon sekä töihin että vapaa-aikaan. Arvatkaa kumpi on kumpaan? ;)

No Kätyrit tietenkin töihin, ja ai että lapset ovat olleet pipostani innoissaan! Pienet asiat tosiaan tuovat arkeen aika paljon iloa.

Nämä on kyllä tosi nopeita ja kivoja surauttaa menemään. Kamala pipobuumi päällä, tahdon tehdä lisääää! Kohta käy tietenkin taas niin että niitä on yli omien tarpeiden, joten vinkkaa mikäli olet pipoa vailla ;)

Kevättä rinn... sukissa.

Olen villasukkafani. Teen villasukkia, käytän villasukkia ja ihailen villasukkia.

Kevättä kohden mentäessä tulee kuitenkin ähky ja himo neulomiseenkin alkaa jotenkin hiipua. Ihan ei tee mieli enää sulloa jalkaan paksuja villasukkiakaan, etenkin kun vaatetuskin alkaa keventyä ja värit raikastua.

No mutta nyt! Tänä keväänä olen löytänyt ongelmaan ratkaisun, kiitos ihanan työkaverini!

 

Hän vinkkasi minulle törmänneensä Novitan sivuille Suffelitossumalliin. Hän selitti innoissaan kuinka ne näyttävät ballerinoilta ja niissä on ihana nilkkaremmi. No järjettömänä ballerinafanina oli pakko heti googlettaan, ja tässä niitä nyt muutaman parin verran jo on! Ihan en ohjeen mukaan mennyt kummankaan parin kohdalla, mutta oma sovellus lienee aina paikallaan ;)

 

Itselleni tein nuo viininpunaiset ballerinat. Lankana on 7-veljestä, ja väri tosiaan valikoitui ihan sillä perusteella että tuollainen kerä sattui siihen hätään löytymään lankasäkistä :) Seuraavaksi itselleni on kyllä suunnitteilla mustat baltsut, jotka ovat omasta mielestäni käytännöllisemmät.

Työkaverilleni, joka ohjeesta minulle vihjaili, tein tuollaiset vaalean beiget/harmaat tossukat ylläriksi. Kyllä hän oli niin mielissään! Ei mitenkään ollut arvannut että ihan tosissani aion tarttua tuumasta toimeen, saati että teen hänelle omat tossukat. Nyt oli puhe että teen vielä sitten hänen toivomillaan väreillä uudet, että on vaihtovaraa.

Tästä tuli kyllä ihan oma lempparimalli! Pakko tehdä pian muutamat parit lisää jotta näkee millaista vivahdetta tossuihin saa esimerkiksi jonkinlaisilla koristeilla. Kääk, miten innoissani olen!