Ystäville.

Kaksi ystävääni saivat ystävänpäivälahjansa hieman myöhässä. Tulimme kuitenkin yhteistuumin siihen tulokseen että onneksi se ystävänpäivä voi olla vaikka joka päivä.

 

Lahjaksi lähti molemmille itsetekemäni (ylläriiii) korut ja heijastimet.

 

Materiaalina koruissa on käytetty kutistemuovia. Olen siitä niin innostunut, että ohikulkumatkalla viime viikonloppuna oli pakko poiketa askarteluliikkeeseen hamstraamaan lisää ;) Ideoita olisi loputtomiin, mutta jostain pitäisi taas löytää sitä ylimääräistä aikaa istuakseen ja askarrellakseen. Tällä kertaa kuitenkin syntyi siis tuollainen graafisempi pöllö kaulakorun muodossa ja lintuorigamikorvikset. Nuo origamilinnut miellyttävät myös omaa silmääni, joten saattaa olla että täytynee tehdä itsellenikin vastaavat...

 

Heijastimen tein valkoisesta heijastinkankaasta (uusi tuttavuus minulle, mutta pakkohan se oli kokeilla kun silmiin sitä sattui). Tuon kuvan teipin takia ei hirveän hyvin erotu, mutta kiinnityssysteeminä tässä on siis avainnauhoissakin käyttämäni papukaijalukko. On sen ansiosta helppo ja varma kiinnittää esimerkiksi laukun vetoketjuun.

 

 

Koruille tein itse leikkailemalla ja leimailemalla tuollaiset "alustat", joiden ansiosta ne pysyivät paremmin lestissään kun sujautin ne heijastimen kanssa pieneen paperipussukkaan.

Taas tuli kyllä todettua, että mun ystävät on ♥!

No nyt!

... on tullut tahtomattani ja huomaamattani pitkä hiljaisuus tänne blogin puolelle! Meno täällä ruudun takana on jatkunut ihan entiseen malliin (eli monta rautaa tulessa), mutta se onkin tainnut olla juuri se ratkaiseva tekijä miksi istuskelu tietokonella on jäänyt vähemälle.

Nyt on kuitenkin jälleen kerran kelkka kääntynyt ja kaikkea uutta juttua pukkaa ilmoille. Eräs suuremma luokan valmistautumista vaatinut rippikouluprojekti on saatettu loppuun, joten nyt voin oppimateriaalin tekemisen sijaan keskittyä kirjoittelemaan tänne. :) Kuvia kameraan oli kertynyt siinämäärin paljon että minulla meni niiden läpikäymiseen neljännestunti. 

Aloitan purkuoperaation muutamasta ystävänpäivälahjasta;

 

Parhaalle ystävälleni lähti lahjaksi setti josta löytyi jopa kaksi itsetehtyä juttua - blingblingvillasukat ja punainen virkattu matto. Lisäksi kehystin meille merkityksellisen kaverikuvan ihaniin glitterkehyksiin pakettiin mukaan.

 

Postissa lähti ystävänpäivätervehdys toiselle parhaalle ystävälleni, ja kirjekuoressa matkusti menemään tällainen;

 

Se on kutistemuovista tehty graafinen eläin. Mikä eläin se on, se jääköön katsojan pääteltäväksi. Pohjalla käytin siis kuitenkin valkoista kutistemuovia ja permanenttitusseilla tein piirtelypuuhat. Olen tähän oikein tyytyväinen, vaikka itse sanonkin. Melkein tekisi mieli tehdä itselleni joku vähän samankaltainen.

Kutistemuovin kovetuttua porasin eläimen korviin reiät ja kiinnitin kaulaketjun. Kuvassa vilahtaa ohimennen myös tämänvuotinen ystävänpäiväkorttini - vähän ehkä hävettää ettei suurista suunnitelmista huolimatta tullut tehtyä tuon ihmeellisempää ;)

 

Ja muutamalle lähimmälle työkaverilleni lähti vielä tällainen pieni karkkipussi ystävänpäivää edeltäneenä perjantaina. Kävin tonkimassa irtokarkkilaareista söpöimmät mahdolliset herkut ja sujautin ne kinkunpaistopussin nurkkiin. Siinäpä poimittavaksi kikkakolmonen; ei tarvitse temppuilla sellofaanin kanssa, kun ostaa kaupasta muutaman isohkon kinkunpaistopussin ja leikkelee sen nurkista sopivat irttaripussit! Helppoa kuin heinänteko, ja söpö rusetti kruunaa koko komeuden (tai söpöyden).

Muutama pieni ystävänpäiväyllätys jääköön vielä salaisuudeksi, sillä niitä en ole päässyt antamaan eteenpäin. Onneksi ystävänpäivä voi kuitenkin olla vaikka joka päivä, joten hekin tulevat yllärinsä saamaan ♥

Narria naurattaa.

Jopas on taas kiirettä pitänyt! Blogi tuntuu olevan aina se ensimmäinen, joka siitä kärsii. Omien hermojeni lisäksi, meinaa nimittäin ottaa päähän kun ei ehdi edes väsäillä mitään tänne Teille näytille. :) Olin jotenkin siinä mielikuvassa etten ole tämän kymmenen hiljaisen päivän aikana edes tehnyt mitään projekteja, mutta onneksi kurkkasin kameraan! Olenhan minä näköjään ihan huomaamattani saanut aikaan vaikka mitä kivaa.

Ensimmäisenä taidan alkaa purkaa tuota kameran kuvapaljoutta eräistä korviksista. Nämä korvikset olivat osittain "tilaustyö", kun puhuin töissä tekeväni itselleni moisia, ja työkaverini (miespuolinen) halusikin vaimolleen ylläriksi samanlaiset. Niinpä kaivoin esiin vanhan tuttavani kutistemuovin, ja pistin uunin kuumenemaan.

Tein siis Jokerit -KHL-joukkueen logokorvikset. Niinkuin kannatuskorvikset tosifanille siis! En todellakaan ole hyvä piirtäjä, mutta mallista katsottuna yritin saada edes lähestulkoon samalaiset aikaiseksi. Tällaiset niistä sitten tuli.

 

 

Saajansa oli ainakin todella ilahtunut ja otettu, ja pitkään ihmetellyt että mistä tällaista voikaan keksiä. No, enpä tiedä! Ideoita vain putkahtelee. ;) Kooltaan ne ovat aika isot ja jouduinkin miettimään tovin olisiko pienemmät olleet paremmat, mutta tuleehan näiden fanikorvisten nyt näkyä ja kuulua! Olkoon isot ihan luvan kanssa!