Räsymatot.

Räsymattosukat. Bongasin tämän väriyhdistelmän sattumoisin jostain somen syövereistä ja se valloitti välittömästi. Ostin heti langatkin, mutta ne joutuivat innostuksestani huolimatta tovin jos toisenkin odottamaan lankasäkissä ennen puikoillepääsyä. Mutta tässä ne nyt ovat!

Mallihan on hyvinkin perinteisen villasukan malli ilman mitään ylimääräistä. Värit puhukoon puolestaan näissä sukissa!

Lankoina siis käytin Novitan 7-veljestä lankoja; Viidakko -sarjan Papukaijaa (saakohan enää kaupoista?) sekä Novitan raitalankaa nro 862. 

Neulon nykyisin kovasti rakastamillani KnitPron Cubikseilla (eli kantikkailla), ja tätä perus 7veikkaa teen aina 3,5 puikoilla. Näitä kahta käyttämääni lankaa neuloin vuorotellen sattumanvaraisesti jotain kahden ja viiden kerroksen väliltä. Teen aina kahta sukkaa samaan aikaan (eri puikoilla toki, en osaa loopata), joten pysyin siksi kartalla siitä että sukat edistyivät samaa tahtia ja kerroksia tuli kutakuinkin saman verran aina samalla värillä. Joskin näissä ihanissa räsymatoissa tuollainen muutaman kerroksen heittokaan tuskin haittaisi :)

Ne ovat täydellisen pirteät! Tosin seuraavat väriläiskät ovat jo tuloillaan... Odottakaas kun saan ne esille ;)

Äidille.

Äidilläni oli muutama viikko takaperin syntymäpäivä. Voisin väittää että nykyisin aina kun on aihetta lahjaan, paketisa paljastuu ainakin jotain pientä itsetehtyä.

Tälläkertaa kääräisin pakettiin kahdet korvikset. Olemme äidin kanssa kovia vaihtamaan aina asuun sopivat korvikset - joten niitähän ei voi koskaan olla liikaa ;)

Nämä ylemmän kuvan korvikset ovat roikkuvaa mallia, joissa pääosassa komeilee ihana musta pallo. Tuo pallon on kiveä, ja siinä on ihanan rosoinen ja epätasainen pinta. On hieman näyttävämpi kuin mikä tahansa muovinen pallo. Hopeinen helmihattu tuo vielä lisänäköä.

 

Toiset korvikset ovat punaiset nahkaiset kukat. Nämä ovat siis nappimallia, olen kiinnittänyt niihin taakse korvistapin. Keskelle liimasin mustat helmet. Aikaisemmin olen tehnyt jo vastaavat mutta luonnonvalkoiset (ja hieman pienemmät), mutta koska joulu kovaa vauhtia lähestyy niin on tietenkin aika siirtyä punaisiin.  ;)

Kevyttä ketjua.

Tämäkin ajatus oli hautunut mielessäni jo pitkään mutta toteutukseen asti pääseminen vei taas oman aikansa. Nyt se on kuitenkin pyyhitty pois to do -listaltani!

 

Ostin taannoin uudet punaiset kengät joiden kaveriksi kaipasin jotakin punaista asustetta. Siitä siis syntyi kimmoke tarttua vihdoin toimeen ja tehdä tämä kauan mielessäni hautunut kaulakoru.

Olen virkannut tämän Molla Millsin ykkösvirkkurin ohjeella, ja lankana käytin Novitan Huvilaa. Aika simppeli mutta näyttävä koru! Olen tähän tosi ihastunut, ja tälle onkin riittänyt paljon käyttöä.

 

Toki tuossa kettinkihuumassa tuli kokeiltua myös tällaista versiota, mutta jotenkin tuo punainen on hurmannut enemmän... Mikäs tosin näitä tehdessä, kun tällaiset muutaman ketjun kaulakorut syntyvät ihan hujauksessa. Ovat nimittäin aika nopeita virkata!

 

Kevyt, näyttävä, persoonallinen ja omista käsistä syntynyt. Täydellinen siis!

Puusta.

Olen kertonut aiemminkin että rakastan puuta materiaalina. Esimerkiksi puiset korut vetävät minua puoleensa jollain kummallisella tavalla.

En tiedä voitteko edes seuraavia kuvia katsellessanne arvata kuinka superinnoissani olen tästä keskinnöstäni (joka ei taatusti ole uusi keksintö, mutta jostain nyt vasta omaan päähäni pulpahtanut idea - enkä nyt äkkiseltään edes keksi pulpahduksen perimmäisiä tekijöitä).

Löysin laatikostani kauan sitten ostamiani puunappeja. Yritin joskus maalata niihin suloisia kasvoja ja tehdä niistä magneetteja, toisella kertaa tein niistä leppäkerttukoruja. Kaikista näistä tuli kyllä kivoja, mutta lopuista napeista kaipasin jotakin muuta. Ja sitten niistä tulikin kaikessa yksinkertaisuudessaan neonväreillä leikitteleviä korviksia!

 

Näitä syntyikin sitten kerralla ihan tosi iso määrä. On pienempää ja isompaa nappia samalla värityksellä. On yhdellä värillä ja on kahdella värillä.

Malttamattomana odotin että liima kuivuu ja korvikset pääsevät käyttöön. Ne ovat hillitty mutta rempseä lisä asuun kuin asuun, sillä kaikissa napeissa pidin kuitenkin huolen siitä että myös itse puuta näkyy värien lomassa.

 

 

 

Näitä on tässä päivien saatossa tosiaan syntynyt niin paljon, että luovun mielelläni muutamista pareista jos joku muu innostuu näistä yhtä paljon kuin minä! Sähköpostiosoite sivupalkissa, ota rohkeasti yhteyttä ☺  →

Nam, ananas.

Minulla on tullut tänäkesänä pakkomielle ananaksiin, flamingoihin ja jätkseihin. Eli oikeastaan niihin kaikkiin sellaisiin printteihin, joita tällä hetkellä esimerkiksi kaupoissa näkee tosi paljon.

Törmäsin Pinterestissä ohimennen tosi hauskoihin virkattuihin ananaskorviksiin. Silmäilin ohjetta (joka oli englanniksi) ja pyysin suomennusapua sieltä sun täältä. Koska lähipiirilläni ei kuulemma järjin hyvin ole nuo englanninkieliset virkkaustermit hallussa, niin luovutin koko homman suhteen.

Ajatus jäi kuitenkin kytemään ja päätin kokeilla lopulta korviksia ilman ohjetta. Kannatti!

 

Kuten kuvasta näkyy - tein samalla kertaa myös muutamat muut virkatut korvikset. Mutta näistä ihanista ananaksista se kaikki lähti.

 

Virkkasin, tärkkäsin ja liimasin tapit.

Lankana käytin kaikissa näissä virkkaamissani korviksissa Novitan Kotiväkeä ja Huvilaa, ananaksissa siis keltaista (227) sekä vihreää (318) Kartanoa. Ihan täydelliset värisävyt juuri ananaksiin!

 

Ja näistä tuli kyllä hauskat. Ihan mainiot kesäkorvikset :)
Harmi vaan etten tullut kirjoittaneeksi ohjetta ylös samalla kun tein... Tulipahan taas opittua että jo sen parinkin tekeminen on aika paljon helmpompaa kun on ohje ensimmäisestä versiosta ylhäällä. Hih.

Täällä taas!

Oho. Kuukauden verran on mennyt enemmän ja vähemmän jossain muualla kuin blogin äärellä. Kuukauteen on mahtunut aika paljon kaikkea... Ja sen verran on pidellyt nyt hoppua, että se on sitten (jälleen) ollut tämä blogi josta on tullut karsittua.

Edelleenkään, tämänkään hiljaiselon aikana, ei käsillä tekeminen ole kuitenkaan unohtunut. On ollut välissä vaikka minkälaista projektia, ja nyt voisinkin niitä alkaa purkaa tänne näkyville. :) Aloitetaan vaikka tuosta aurinkoisesta ja helteisestä toukokuisesta äitienpäivästä ♥

 

Kortissä yhdistin sekä kortin että äitienpäiväkukat ;) Kaikessa yksinkertaisuudessaan on muuten todella kiva. Ja nyt parhaillaan minulla on käynnissä joku ääretön rusettibuumi, on pakko saada liimailla rusetteja joka puolelle. Tuohon se onneksi jopa sopi, ja toi kimppuun vähän lisää näköä.

Lahjaksi lähti muutamia rannekoruja. Innostuin yhtäkkiä noista perhoshelmistä tosi paljon, ne ovat mielestäni tosi kivoja ja eläväisiä helmiä juurikin koruihin käytettäviksi. Tein äidille pakettiin muutaman eri tyylisen korun samalla kerta; on kesäistä ja hempeää. Nämä kaikki on tehty koruvaijeriin, joka on myös yksi uusimmista villityksistäni. Avasi taas lisää mahdollisuuksia tehdä helmikoruja! On se jännä että vaikka sitä kaikkea lähes päivittäin tekee, niin silti sitä aina löytää jotain uutta. Joka on monelle muulle varmasti jo ihan tuttua juttua... :)

 

Rannekorujen lisäksi tein myös yhdet nappikorvikset. Nämä ovat siis setti - valkoiset nahkaiset kukat toistuvat niin korviksissa kuin rannekorussakin. Keskelle kukkaa liimasin helmet.

Miauuu!

Sain taannoin, jo jonkun aikaa sitten, työkaveriltani inspiraatiokuvan kissakorviksista. Asia jäi silloin lähinnä naureskelun tasolle, mutta silti kytemään mieleeni. Hänellä oli viikko sitten syntymäpäivä, joten päätin kokeilla pinnani pituutta ja alkaa askartelemaan kissakorviksia synttäriyllätykseksi.

 

Materiaalina oli tuttu ja turvallinen fimomassa. Vinkkivitonen; "tuore" fimomassa käyttäytyy muuten paljon paremmin kuin kauan paketti levällään ollut fimo. Tämän ehkä kaikki tiestikin, mutta ero uuden ja jo elämää nähneen massan välillä on todella muovailtaessa merkittävä, joten ihmettelen asiaa tässä samalla ikäänkuin ääneen. Vaikka tokikin vanhoja massoja tulee säilytellä myös - tuskin kovinkaan moni jaksaa kerralla tuhlata koko fimo"palikkaa" ja olisi suorastaan haaskausta heittää fimot käytön jälkeen pois ostaakseen uudet ja pehmeämmät tilalle. Tilannetta hieman helpottaa se kun varaa hyvin aikaa fimon pyörittelyyn ja kämmenten välissä paineluun, se pehmentää edes vähän.

 

Mutta tältä kissat näyttävät siis korvissa tositoimissa. Tein lahjaksi yhdet, ja nämä yhdet tein koeversioiksi itselleni. Tuotekehittelyä ne vielä joissain määrin vaativat, mutta ihan toimivat ne on tällaisen ensikertalaisen näkökulmasta nytkin.

 

Paketoimaan en korviksia nyt sen kummemmin lähtenyt, vaan pistin ne kartonginpalasesta läpi ja lahjapussiin. Nyt täytyy ottaa muutamana päivänä nuo omat kattikorut käyttöön ja katsoa kuinka käyttäytyvät :) 

Seuraavaksi muuten ajattelin edelleen jatkaa korvisteeman ja fimojen parissa, muutama kuva tuolla jo odottelee julkaisuaan... Palataan!

Kierrätyskumia.

Kaikkea sitä jaksaakin kierrättää. Oikein välillä vielä itsekin yllättyy, miten monesta 'ylijäämäkamasta' voikaan saada aikaan vielä jotakin todella käyttökelpoista.

 

Tällä kertaa tämä ylijäämätavara oli polkupyörän sisäkumia. Roskikseenhan tuo oli menossa, mutta materiaalina se vaikuttaa niin kivalta että päätin tehdä siitä jotakin käyttökelpoista. Koska intoa oli taas enemmän kuin aikaa suunnitteluun, lähdin kokeilemaan tällaista ihan yksinkertaista mallia.

 

Niistä syntyi korvikset. Tosi kivat! Olleet minulla jo useita kertoja käytössä. Näissä on monta hyvää puolta; sisäkumi ei joutunutkaan lojumaan kaatopaikalle, vaan pääsi hyötykäyttöön. Lisäksi kumi on kivaa materiaalia - näyttää vähän nahalta, mutta kuitenkin tukevammalta. Nämä ovat myös kokoonsa nähden naurettavan kevyet, ei huomaa lainkaan että korvissa edes on mitään roikkuvia koruja.

Kaikenkaikkiaan siis onnistunut kierrätyskokeilu. Onneksi nämä veivät vain pienen osan sisäkumista - monta korvisparia syntynee vielä lopusta. Jee!

Hamahelmiä.

Olen tainnut useampaan otteeseen mainita, että rakastan kaikkea söpöä.

Töissä lapset tuijottavat näitä ihastuneina, ehkä hekin rakastavat söpöjä asioita. Työkaverit naureskelevat, ja ehkä vähän minä itsekin. Onhan se hassua, että liki kolmekymppinen räpeltää kotona yksikseen hamahelmiä. No mutta se jos mikä rentouttaa! Näitä ajattelin lykätä myyntiinkin, josko joku muukin ihastuu näihin yhtä kovin kuin itse. :)

 

Mielestäni hamahelmet yhdistettynä söpöihin kuvioihin ja muotoihin ovat jotain todella symppistä . Vai voiko joku kieltää?

Olen tainnut joskus aiemminkin sanoa, mutta yhä edelleen vaan minua noissa hamahelmissä kiehtoo tuo tietynlainen 'muotokieli' - ne ovat omalla tavallaan hyvin graafisia ja tökeröitä, jopa kulmikkaita. Silti niistä saa aikaan tuollaisia 'pehmeitä' ja ihania juttuja.

 Tarvitseeko näistä oikeastaan edes enempää satuilla? Kuva kertokoon.

♥

Pipobuumi.

Pääsiäisen aikaan tuli nautiskeltua uuden saumurin tuomista iloista. Tuli nimittäin putkautettua maailmaan pari uutta pipoa! Olen niistä niin innoissani, että pakko päästä laittamaan heti kuvia kehiin.

 

 

Näin ensialkuun tein itselleni pipon sekä töihin että vapaa-aikaan. Arvatkaa kumpi on kumpaan? ;)

No Kätyrit tietenkin töihin, ja ai että lapset ovat olleet pipostani innoissaan! Pienet asiat tosiaan tuovat arkeen aika paljon iloa.

Nämä on kyllä tosi nopeita ja kivoja surauttaa menemään. Kamala pipobuumi päällä, tahdon tehdä lisääää! Kohta käy tietenkin taas niin että niitä on yli omien tarpeiden, joten vinkkaa mikäli olet pipoa vailla ;)

Kevättä rinn... sukissa.

Olen villasukkafani. Teen villasukkia, käytän villasukkia ja ihailen villasukkia.

Kevättä kohden mentäessä tulee kuitenkin ähky ja himo neulomiseenkin alkaa jotenkin hiipua. Ihan ei tee mieli enää sulloa jalkaan paksuja villasukkiakaan, etenkin kun vaatetuskin alkaa keventyä ja värit raikastua.

No mutta nyt! Tänä keväänä olen löytänyt ongelmaan ratkaisun, kiitos ihanan työkaverini!

 

Hän vinkkasi minulle törmänneensä Novitan sivuille Suffelitossumalliin. Hän selitti innoissaan kuinka ne näyttävät ballerinoilta ja niissä on ihana nilkkaremmi. No järjettömänä ballerinafanina oli pakko heti googlettaan, ja tässä niitä nyt muutaman parin verran jo on! Ihan en ohjeen mukaan mennyt kummankaan parin kohdalla, mutta oma sovellus lienee aina paikallaan ;)

 

Itselleni tein nuo viininpunaiset ballerinat. Lankana on 7-veljestä, ja väri tosiaan valikoitui ihan sillä perusteella että tuollainen kerä sattui siihen hätään löytymään lankasäkistä :) Seuraavaksi itselleni on kyllä suunnitteilla mustat baltsut, jotka ovat omasta mielestäni käytännöllisemmät.

Työkaverilleni, joka ohjeesta minulle vihjaili, tein tuollaiset vaalean beiget/harmaat tossukat ylläriksi. Kyllä hän oli niin mielissään! Ei mitenkään ollut arvannut että ihan tosissani aion tarttua tuumasta toimeen, saati että teen hänelle omat tossukat. Nyt oli puhe että teen vielä sitten hänen toivomillaan väreillä uudet, että on vaihtovaraa.

Tästä tuli kyllä ihan oma lempparimalli! Pakko tehdä pian muutamat parit lisää jotta näkee millaista vivahdetta tossuihin saa esimerkiksi jonkinlaisilla koristeilla. Kääk, miten innoissani olen!